Työterveyshuollon korvausperusteet muuttuivat vuoden 2011 alussa. Muutoksen myötä työpaikalla pitää olla varhaisen tuen malli, jos se haluaa säilyttää Kelan korotetun korvaustason.

Uudistus on osa niitä toimia, joilla työterveyshuoltoa pyritään ohjaamaan työurien pidentämiseen. Oikein toteutettuna varhaisella tuella on työkykyä ja työyhteisön tuottavuutta parantava vaikutus. Varhainen tuki lisää työpaikalla esimerkiksi vuoropuhelua työn kehittämisestä ja kiinteyttää työyhteisöjä. Työterveyshuollolla on myös mahdollisuus aikaisempaa paremmin huolehtia osatyökykyisistä työntekijöistä.

Sairausvakuutuslain muutoksen myötä työnantaja pystyy säilyttämään työterveyshuollon ehkäisevän toiminnan 60 prosentin korvaustason, jos sillä on käytössään varhaisen tuen järjestelmä. Korvaus sen sijaan laskee 50 prosenttiin, elleivät työpaikka ja työterveyshuolto ole sopineet työkyvyn hallinnasta ja seurannasta sekä varhaisesta tuesta.

Varhaisen tuen malleja on luotu useilla työpaikoilla, mutta itse mallin tai järjestelmän olemassaolo ei vielä takaa terveempää työyhteisöä. Ongelmaksi on usein muodostunut se, että mallin poissaolorajojen ylityksiin ei reagoida – eli tarvittavia keskusteluja ei käydä. Syitä voi olla monia: Poissaolotietoja ei saada tai niiden hankkiminen on liian vaikeaa ollakseen osa esimiesten ja työterveyshuollon arkea. Toisaalta työyhteisössä voi olla epäluuloja varhaisen tuen käytöstä tai esimiehiä ei ole koulutettu antamaan tukea. Pahimmillaan keskustelut koetaan painostuksena.

Varhaisen tuen malli toimii, jos rajat ovat selkeät ja hyväksyttävät, ja sen lisäksi käydään vielä kaikki tarvittavat keskustelut. Järjestelmää ei usein koeta oikeudenmukaiseksi, jos kaikkia keskusteluja ei käydä. Siksi esimiehet tulee kouluttaa avun tarjoamiseen. Samoin esimiesten ja työterveyshuollon tulee saada helposti tieto niistä henkilöistä, joiden kanssa keskustelut käydään.

Varhaisen tuen mallia luotaessa on muistettava, että jokainen työpaikka on erilainen. AinoActivessa tarjoamme työnantajille terveysjohtamisen kokonaisratkaisua, joka alkaa työpaikan omien tarpeiden kartoittamisella ja etenee terveysjohtamisen järjestelmän käyttöönottoon. Jokaisen työpaikan on mahdollista vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaisen eläköitymisen riskejä avullamme. Sähköisesti toimiva terveysjohtamisen järjestelmä sopii erinomaisesti myös varhaisen puuttumisen mallin jalkauttamiseen sekä työterveyshuollon, esimiesten ja henkilöstöosaston ohjaukseen.

Olennaista on, että varhaisen tuen onnistumista on seurattava, jotta poikkeamiin voidaan puuttua. Parhaimmillaan päästään tilanteeseen, jossa työnantajalla, työntekijöillä ja työterveyshuollolla on yhteinen näkemys siitä, miten työkykyä ja terveyttä voidaan omalla työpaikalla parantaa. Tuon yhteisen näkemyksen pohjalta syntyvät toimivat valinnat – ja tätä myös valtiovalta haluaa uudistuksella tukea.

Jochen Saxelin & Markku Seuri
Jochen Saxelin on AinoActiven talousjohtaja
LT, dosentti Markku Seuri on AinoActiven johtava lääkäri