Palo- ja pelastustehtävissä toimiville kunnossapidon työntekijöille on asetettu vaatimukset fyysiselle suorituskyvylle. Yhteistyön myötä saamme toteutettua yhdenmukaiset testit kaikille oman toimensa ohella palo- ja pelastustehtävissä toimiville helposti omalla lentoasemalla, jaostopäällikkö Veli-Matti Sääskilahti
Finavialta toteaa.

Finavia Oyj ja AinoActive aloittivat yhteistyön jo vuonna 2010. Ensivaiheessa AinoActive ja Finavia mallinsivat valtakunnallisen toimintakokonaisuuden pelastuskelpoisuuden analysoimiseksi. Tämän jälkeen AinoActive suoritti kunnossapidon henkilöstölle Fire Fit -palo- ja pelastuskelpoisuusanalyysin, jolla
selvitettiin henkilöstön valmius pelastus- ja savusukellustehtäviin. Analyysit toteutettiin niillä lentoasemilla, joissa Finavia toteuttaa pelastuspalvelun. Työntekijät jotka eivät saavuttaneet analyysissä pelastuskelpoisuusrajaa otettiin vuoden mittaiseen henkilökohtaiseen terveyttä ja työkykyä kohottavaan valmennukseen.

Finavian esimiehet ja henkilöstö ovat olleet erittäin tyytyväisiä AinoActiven palvelukokonaisuuteen. Erityisesti toimenpiteiden yhdenmukaisuutta ja toiminnan tuloksellisuutta on kiitelty.

Kokemusten pohjalta Finavia ja AinoActive solmivat nyt jatkosopimuksen, joka tukee Finavian palo- ja pelastustehtävissä olevien henkilöiden pelastuskelpoisuusanalyysejä sekä työkykyisyyttä.

LISÄTIETOJA:
AinoActive Oy                        Finavia Oyj
Jyrki Eklund                           Veli-Matti Sääskilahti
Toimitusjohtaja                      Jaostopäällikkö
Puhelin 029 009 1020          Puhelin 09 8277 2374

Finavia Oyj ylläpitää Suomen 25 lentoaseman verkostoa sekä koko maan kattavaa lennonvarmistusverkostoa. Finavia ylläpitää lentoasemia, turvatarkastaa matkustajat ja
matkatavarat, vastaa kiitoteiden kunnossapidosta, varmistaa turvalliset lentoonlähdöt ja laskeutumiset sekä kouluttaa.

AinoActive Oy  on terveysjohtamisen edelläkävijä, joka auttaa asiakasorgnisaatioitaan ottamaan terveysjohtamisen päivittäiseksi toimintatavaksi. Määritämme muutostarpeet edistyksellisin taustaselvityksin sekä tuotamme toimintamallit ja johtamisen ohjelmistotyövälineet, joita käyttäen voidaan edistää mitattavasti terveystaloutta ja työkykyä työpaikoilla.

Niin sanotut kiukkusaikut ovat sinällään jo häiritseviä, mutta jos ne hyväksytään, ne vievät työnjohdolta mahdollisuuden normaaliin työnjohtoon. Lopulta työt jäävät muiden tehtäväksi, ja usein tällainen työstä kieltäytyminen heikentää muiden työntekijöiden työssä jaksamista.

Kiukkusaikutteluun puuttuminen on haasteellista. Kyse ei ole pelkästään tässä ja nyt -tilanteessa toimimisesta, vaan koko työpaikan yhteisestä tekemisestä ja vaihtoehtoisten toimintamallien rakentamisesta. Kiukkusaikutteluun on syytä varautua. Tässä ovat keskeiset periaatteet ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi:

1) Työpaikalla pitää olla henkilöstöryhmien kesken yhteinen käsitys ongelmasta. Ongelmasta pitää keskustella ja sen laajuus on mahdollisesti selvitettävä esimieskyselyllä. Tärkeintä on tunnustaa tosiasiat.

2) Työpaikan johdon pitää sitoutua kiukkusaikkujen torjuntaan ja työyhteisöjen toimivuuden parantamiseen. Johto saattaa esimerkiksi korostaa liikaa taloudellisuutta ja tuottavuutta.

3) Lähiesimiehet tulee voimaannuttaa eli antaa heille riittävät työkalut. Tämä tarkoittaa osaamisen parantamista eli kouluttamista sekä organisaation tukea eli ohjeita ja tukevia järjestelmiä sekä seurantaa.

4) Työntekijöiden on oltava tietoisia ongelmasta. Lisäksi ongelmatilanteiden käsittelyä varten tarkoitetut ohjeet tulee olla kaikkien nähtävillä, tiedossa ja riittävästi informoituina. Työntekijöille tulee tarjota nopea vaihtoehtoinen tapa selvitä esimiesristiriidoista ilman, että työntekijän tarvitsee jäädä sairauslomalle.

5) Työterveyshuollon kanssa tulee sopia mallit, joilla kiukkusaikkua hakevien ongelmat palautetaan nopeasti ongelmien ratkaisua varten työpaikalle. Parasta työpaikan ristiriitojen hoitamista ei ole ongelmien pakeneminen sairauslomalle, vaan ristiriitojen nopea selvittäminen.

Terveysjohtamisen asiantuntijana AinoActive tarjoaa malleja ja kehitystyötä myös työyhteisön kannalta vaikeiden kiukkusaikkujen hallintaan.

Markku Seuri
LT, dosentti Markku Seuri on AinoActiven johtava lääkäri

Vaihtoehtoinen selitys on se, että jos joustoja ei ole, sairauslomia käytetään sellaisten asioiden hoitoon, joihin muuten käytetään joustoja.

Meillä kaikilla on joskus lyhyitä poissaoloja: pientä nuhakuumetta tai selkäkipua – sairauksia, jotka menevät ohi muutamassa päivässä. Mutta toistuvasti esiintyessään lyhyiden poissaolojen taustalla on yleensä jotain muutakin kuin sairautta. On osaamisen ongelmia, työyhteisön huonoa toimivuutta, ikäviä tehtäviä tai jotain muuta tärkeämpää tekemistä, huonoja työolosuhteita, jopa homeongelmaa.

Milloin poissaoloja sitten on paljon? Jo kolme lyhyttä jaksoa kolmen kuukauden aikana on paljon. Toisilla näitä jaksoja voi vuositasolla olla lähes kolmekymmentä – ilman että taustalla on mitään merkittävää sairautta.

Aina ei ole kyse tietoisesta pinnauksesta, vaan sairaus saa eri tulkinnan tilanteessa, jossa vaikkapa auto pitää viedä huoltoon: ”Olihan se käsikin sen verran kipeä, ettei töistä olisi tullut mitään.”

Taustalla on se, että vaikka kyse olisi selvästi muusta ongelmasta kuin sairaudesta, ainoa tapa saada palkkaa on ilmoittautua sairaaksi. Jos esimerkiksi osaamattomuus tai hankala työtehtävä ahdistaa, saa palkallisen vapaa kun ilmoittautuu sairaaksi tai hankkii ahdistukselleen todistuksen terveydenhuollosta. Jos esimiehen työnjohtotapa ei miellytä ja työntekijä pahoittaa mielensä, voi hakea sairauslomaa. Varsinkin julkisen sektorin töissä nämä niin sanotut kiukkusaikut ovat tunnettu ilmiö. Jopa niin, että jotkut kunnat ovat ohjeistaneet toimintaansa niiden varalta.

Jos poissaolosta voi saada palkkaa ilmoittautumalla sairaaksi, vain tyhmä jättäisi sen tekemättä. Eivätkä suomalaiset ole tyhmiä. Eurooppalaisen vertailun mukaan Suomessa on eniten niitä, jotka ovat vähintään kerran vuodessa poissa työstä sairauden takia.

Mikä siis neuvoksi? Työterveyshuollon järjestelmää ei voi muuttaa – paitsi ehkä kansanedustajat, mutta sen varaan ei kannata laskea. Sairauslomia on edelleen saatavilla, eikä terveydenhuoltoa voi tulpata. Entiset potilaat – nykyiset asiakkaat – shoppailevat esimerkiksi sairauslomia. Sitäkään ei voi muuttaa, ainakaan heti.

Ratkaisuna on, että lyhyiden ja toistuvien sairauspoissaolojen seuranta viedään mahdollisimman kauas terveydenhuollosta ja myös työterveyshuollosta, koska näillä poissaoloilla ei yleensä ole mitään tekemistä sairauksien kanssa. Diagnoosia tarvitaan vain poissaolon palkanmaksun varmistamiseen, ei mahdollisten ongelmien ratkaisemiseen.

Lyhyiden ja toistuvien poissaolojen seuranta on lähiesimiesten tehtävä. Lähiesimiehet eivät ymmärrä sairauksista yleensä mitään – eikä heidän tarvitsekaan, koska niistä ei yleensä ole kyse. Mutta esimiehet ymmärtävät työstä, sen sujumisesta ja työssä olevista vaikeuksista. Jos työntekijällä on toistuvia poissaoloja, työntekijä ei voi hyvin, joten silloin esimiehen on kysyttävä, mitä me voimme tehdä, että jaksaisit paremmin. Esimiehen on tarjottava apuaan työntekijälle, joka ei voi hyvin. Auttaakseen työntekijäänsä esimiehen on päästävä lyhyiden ja toistuvien poissaolojen diagnoosikuorrutuksen läpi todellisiin ongelmiin. Viimeiset puolitoista vuotta AinoActivessa ovat osoittaneet, että suomalainen esimies pystyy sen tekemään, kun hänellä vain on tarvittavat työkalut.

Markku Seuri
LT, dosentti Markku Seuri on AinoActiven johtava lääkäri

AinoActive Oy:n hallituksen puheenjohtajana on aloittanut J. T. Bergqvist. Bergqvist näkee terveysjohtamisen edelläkävijäyrityksen AinoActiven olevan nyt vaiheessa, jossa Suomelle tärkeätä liikeideaa ja -toimintaa on sen lähdettyä kasvuun inspiroivaa kehittää edelleen.

- Suomi voi kehittyä terveysjohtamisen edelläkävijäksi niin yritys- kuin julkisellakin puolella. Terveyden ja energian – ja sitä kautta konkreettisen kilpailukyvyn – kohentamismahdollisuudet työelämässä ovat huimat. Tämä vaatii esimiehiltä kykyä johtaa terveyttä, ja juuri tähän AinoActive tarjoaa työkalut, Bergqvist sanoo.

Hallitukseen valittiin uusina jäseninä myös Wärtsilä Oyj:n henkilöstöjohtaja Päivi Castrén ja Smartum Oy:n perustaja Jarmo Hyökyvaara.

AinoActiven toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Jyrki Eklund pitää tätä johdonmukaisena askeleena yrityksen kehittymiselle alan edelläkävijänä.

- Nämä muutokset vahvistavat AinoActiven asemaa terveysjohtamisen veturiyrityksenä. Uuden hallituksen myötä saamme vahvaa osaamista organisaation kehittämiselle sekä jatkossa myös kansainvälistämiselle.

AinoActiven tavoitteena on olla tuloskeskeisen terveysjohtamisen markkinajohtaja Suomessa. Yritys auttaa asiakasorganisaatioita integroimaan terveysjohtamisen osaksi päivittäistä johtamista.

- Nämä uudet hallituksen jäsenet auttavat meitä nousemaan hallitusti entistä suurempaan kokoluokkaan. Samalla etenkin kansainvälinen tuote- ja palveluosaamisemme tulee vahvistumaan, toimitusjohtaja Jyrki Eklund toteaa.

Hallituksen puheenjohtaja:

Tekniikan tohtori J. T. Bergvist on tunnettu suomalainen talouselämän vaikuttaja. Hän toimii K. Hartwall Oy Ab:n konserninjohtajana ja on aiemmin toiminut muun muassa Nokia-yhtymän johtokunnan jäsenenä ja Nokia Networksin johtotehtävissä.

Hallituksen jäsenet:

Päivi Castrén, Wärtsilä Oyj:n henkilöstöjohtaja

J
yrki Eklund, AinoActive oy:n toimitusjohtaja

Jarmo Hyökyvaara, Smartum Oyj:n perustaja ja hallituksen jäsen

Uudistus on osa niitä toimia, joilla työterveyshuoltoa pyritään ohjaamaan työurien pidentämiseen. Oikein toteutettuna varhaisella tuella on työkykyä ja työyhteisön tuottavuutta parantava vaikutus. Varhainen tuki lisää työpaikalla esimerkiksi vuoropuhelua työn kehittämisestä ja kiinteyttää työyhteisöjä. Työterveyshuollolla on myös mahdollisuus aikaisempaa paremmin huolehtia osatyökykyisistä työntekijöistä.

Sairausvakuutuslain muutoksen myötä työnantaja pystyy säilyttämään työterveyshuollon ehkäisevän toiminnan 60 prosentin korvaustason, jos sillä on käytössään varhaisen tuen järjestelmä. Korvaus sen sijaan laskee 50 prosenttiin, elleivät työpaikka ja työterveyshuolto ole sopineet työkyvyn hallinnasta ja seurannasta sekä varhaisesta tuesta.

Varhaisen tuen malleja on luotu useilla työpaikoilla, mutta itse mallin tai järjestelmän olemassaolo ei vielä takaa terveempää työyhteisöä. Ongelmaksi on usein muodostunut se, että mallin poissaolorajojen ylityksiin ei reagoida – eli tarvittavia keskusteluja ei käydä. Syitä voi olla monia: Poissaolotietoja ei saada tai niiden hankkiminen on liian vaikeaa ollakseen osa esimiesten ja työterveyshuollon arkea. Toisaalta työyhteisössä voi olla epäluuloja varhaisen tuen käytöstä tai esimiehiä ei ole koulutettu antamaan tukea. Pahimmillaan keskustelut koetaan painostuksena.

Varhaisen tuen malli toimii, jos rajat ovat selkeät ja hyväksyttävät, ja sen lisäksi käydään vielä kaikki tarvittavat keskustelut. Järjestelmää ei usein koeta oikeudenmukaiseksi, jos kaikkia keskusteluja ei käydä. Siksi esimiehet tulee kouluttaa avun tarjoamiseen. Samoin esimiesten ja työterveyshuollon tulee saada helposti tieto niistä henkilöistä, joiden kanssa keskustelut käydään.

Varhaisen tuen mallia luotaessa on muistettava, että jokainen työpaikka on erilainen. AinoActivessa tarjoamme työnantajille terveysjohtamisen kokonaisratkaisua, joka alkaa työpaikan omien tarpeiden kartoittamisella ja etenee terveysjohtamisen järjestelmän käyttöönottoon. Jokaisen työpaikan on mahdollista vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaisen eläköitymisen riskejä avullamme. Sähköisesti toimiva terveysjohtamisen järjestelmä sopii erinomaisesti myös varhaisen puuttumisen mallin jalkauttamiseen sekä työterveyshuollon, esimiesten ja henkilöstöosaston ohjaukseen.

Olennaista on, että varhaisen tuen onnistumista on seurattava, jotta poikkeamiin voidaan puuttua. Parhaimmillaan päästään tilanteeseen, jossa työnantajalla, työntekijöillä ja työterveyshuollolla on yhteinen näkemys siitä, miten työkykyä ja terveyttä voidaan omalla työpaikalla parantaa. Tuon yhteisen näkemyksen pohjalta syntyvät toimivat valinnat – ja tätä myös valtiovalta haluaa uudistuksella tukea.

Jochen Saxelin & Markku Seuri
Jochen Saxelin on AinoActiven talousjohtaja
LT, dosentti Markku Seuri on AinoActiven johtava lääkäri

Samalla sivuston rakenne on hieman muuttunut. Yritys-sivulta saat perustietoa siitä, mitä me teemme ja mitä terveysjohtaminen on. Palvelut-sivulta löydät tarkempaa tietoa terveysjohtamisen palveluistamme. Palvelut on jaettu kolmen pääotsikon alle, sillä juuri sairauspoissaolojen vähentäminen, työterveyshuollon toiminnan ohjaaminen ja työntekijöiden työkykyvyn varmistaminen ovat ydinosaamistamme. Kaikki palvelut toteutetaan luonnollisesti asiakkaan tarpeiden mukaan.

Vuodesta 1994 olemme palvelleet satoja organisaatioita niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Halusimme nostaa esille muutaman, jotta voisit nähdä millaisia konkreettisia tuloksia olemme saaneet aikaan.

Etusivulta pääset tutustumaan Ajankohtaista-palstaan, jolla julkaisemme jatkossa uutisia, tiedotteita ja näkökulmia. Näkökulmia terveysjohtamiseen tarjoavat parhaat asiantuntijamme niin yritysjohdossa kuin kentälläkin.

Jos olet asiakkaamme, pääset etusivulta myös kirjautumaan järjestelmäämme. Henkilökohtaisesta hyvinvointikansiosta voit nähdä, kuinka olet kehittynyt. Ajanvarauksesta voit varata ajan AinoActiven järjestämiin tilaisuuksiin. Sieltä löytyy myös esimiesten ja hallinnon asiakasjärjestelmä.

Tulevaisuudessa kehitämme vielä järjestelmiimme kirjautumista ja ohjelmistosivustoamme.

Yhteistyöterveisin,

Jyrki Eklund
Jyrki Eklund on AinoActiven toimitusjohtaja